Neocaridina-sukaravut

Neocaridina-sukaravut

Neocaridina davidi eli kirsikkasukarapu on makean veden sukarapulaji, joka on alun perin kotoisin Kiinasta ja Koreasta. Akvaarioharrastuksessa tunnetut värimuodot, kuten punaiset, siniset, keltaiset, oranssit ja vihreät sukaravut, ovat syntyneet pitkäjänteisen valikoivan jalostuksen tuloksena, ne eivät siis ole omia rotujaan ainoastaan eri jalostuslinjaa. 

Tieteellinen luokittelu (Taksonomia)

• Valtakunta: Animalia (Eläinkunta)
• Pääjakso: Niveljalkaiset (Arthropoda)
• Luokka: Malacostraca (Kuoriäyriäiset)
• Järjestys: Kymmenjalkaiset (Decapoda)
• Heimo: Atyidae (Sukaravut)
• Suku: Neocaridina
• Laji: Neocaridina davidi (aiemmin tunnettu nimillä Neocaridina denticulata tai Neocaridina heteropoda)

Luonne ja käyttäytyminen 

Kirsikkasukaravut ovat rauhallisia, hiljaisia ​​ja suloisia otuksia. Niiden näkee usein laiduntavan akvaarion pohjalla, niiden pienet jalat etsivät ruokaa hullun lailla. Vaikka ne elävät pohjalla, ne liikkuvat akvaarion kaikilla pinnoilla etsien jotain ruokaa. Ainoa aggressiivisuus, jonka olen nähnyt, on se, että jos yhdyskunnassa on heikko tai kuoleva katkarapu, se voi toisinaan joutua toisen terveen katkaravun syömäksi.

• Elinikä - 2 vuotta
• Koko - 2,5–3,8 cm
• Ruokavalio - Kirsikkasukaravut laiduntavat biofilmiä ja leviä. Mikä on biofilm? Biofilmi on kalvo, jonka näet uusissa ajopuun kappaleissa tai lehtikarikkeessa; se näyttää valkoiselta homeelta, joka kasvaa akvaarioon lisätyn orgaanisen materiaalin (hiilipohjaisen yhdisteen) päällä. Tämä ohut biofilm on ravitsevaa ruokaa katkaravulle, ja se on orgaanisen aineksen jätettä. Tämä jäte on sekoitus hiilihydraatteja (sokereita) ja lipidejä (rasvoja).Hyvin kypsytetyssä akvaariossa on luonnostaan paljon ruokaa Sukaravuille, eikä niitä tarvitse ruokkia kun pari kertaa viikossa. Omat ravut saavat monenlaista ruokaa. Tässä on joitakin ruokia, jotka ovat olleet hittejä: Nokkonen, Shrimp Nature-pelletit ja yllättävä suosikki on Sera Vipachips Nature lastut pohjakaloille.

Vaatimukset ja vesiarvot:

• Akvaarion koko vähintään 20 litraa. 
• Sopiva alusta pyöreä sora tai hiekka 
• Lämpötila 15–28 °c pH-arvo 6,5–8,5 mol/l (Valtaosa viihtyy parhaiten n. 22 asteessa)
• Kokonaiskovuus (GH) 3–20 °dGh
• Karbonaattikovuus (KH) 3–14 °dGh 
• Osmoosiveden johtavuus noin 300 +/- 50 µS

Kirsikkasukaravut  ovat rauhallisia ja helppohoitoisia akvaarioeläimiä, minkä vuoksi ne sopivat erinomaisesti myös aloittelijoille. Ne eivät häiritse muita akvaarion asukkaita ja viihtyvät hyvin lajialtaassa tai yhdessä rauhallisten pienikokoisten kalojen ja kotiloiden kanssa.

Sukaravut ovat seurallisia eläimiä, jotka viihtyvät ryhmässä. Päivisin ne liikkuvat aktiivisesti akvaarion kasveilla, kivillä, juurakoilla ja muilla pinnoilla etsien ravintoa. Ne eivät vahingoita terveitä akvaariokasveja, minkä vuoksi ne ovat suosittuja erityisesti kasviakvaarioissa.

Kirsikkasukaravut ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät luonnostaan leviä, biofilmiä ja detritusta sekä erilaisia sukarapu- ja kalaruokia. Ruokavaliota voi täydentää esimerkiksi salaatilla, kurkulla, porkkanalla ja muilla kasviksilla. Monipuolinen ravinto tukee kasvua, kuorenvaihtoa ja lisääntymistä.

Aikuiset yksilöt kasvavat tavallisesti noin 2,5–3 senttimetrin mittaisiksi. Naaraat ovat koiraita kookkaampia ja niiden takaruumis on leveämpi, sillä ne kantavat munia vatsapuolellaan. Sukukypsyyden sukaravut saavuttavat yleensä 3–6 kuukauden iässä, tähän vaikuttaa olellisesti akvaarion lämpötila; lämpimässä vedessä kehitys on nopeampaa.

Lisääntyminen tapahtuu kokonaan makeassa vedessä. Naaras kantaa hedelmöittyneitä munia noin 3–4 viikon ajan, minkä jälkeen akvaarioon vapautuu tavallisesti 20–50 poikasta. Poikaset muistuttavat jo syntyessään pieniä aikuisia sukarapuja ja kasvavat vähitellen kuorenvaihtojen myötä.

Kirsikkasukaravut viihtyvät vakaissa vesiolosuhteissa. Suositeltu pH on 6,5–8,5, KH vähintään 2 ja GH 3–20. Lämpötila voi vaihdella noin 18–25 °C välillä, mutta useimmat värimuodot viihtyvät parhaiten noin 22 °C lämpötilassa. Arvoja tärkeämpää on vakaat olosuhteet.

Sukaravut ovat erityisen herkkiä kuparille sekä äkillisille vedenlaadun muutoksille. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää nitriitti- ja nitraattiarvoihin sekä siihen, ettei akvaarioon päädy kasvien mukana torjunta-ainejäämiä. Uudet kasvit onkin hyvä huuhdella huolellisesti ennen akvaarioon lisäämistä.

Kirsikkasukaravut vaihtavat kuorensa säännöllisesti noin 3–8 viikon välein. Kuoren muodostamiseen ne tarvitsevat kalsiumia ja kitiiniä, joten monipuolinen ruokinta sekä mineraalien riittävä saanti ovat tärkeä osa niiden hyvinvointia.

Kaikki Neocaridina -värimuodot voivat risteytyä keskenään. Jos samassa akvaariossa pidetään useita eri värilinjoja, jälkeläisten värit voivat vaihdella huomattavasti ja alkuperäiset värimuodot saattavat ajan myötä sekoittua. Jos pidät eri värisiä rapuja samassa akvaariossa, on hyvin todennäköistä että poikaset taantuu takaisin villiin muotoonsa, jolloin värit saattaa vaihdella värittömästä ruskeaan tai jotain siltä väliltä. On mahdollista että syntyy myös aivan uusia värejä.